Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

 

Asiakkaiden kertomaa

Työluotsin tyytyväiset asiakkaat kertovat kokemuksistaan. Katso referenssit täältä ja liity heidän joukkoonsa.

IHMEen tapaamispäivät, teemat ja alustajat

Toukokuu 2016: Jatkuvan kehittämisen keskustelut ja strategian kirkastaminen/Risto Ravattinen

Kesäkuu 2016: Muutosvastarinnan johtaminen/Perita Sipiläinen, Tomi Tuomasjukka. 

Elokuu 2016: Ikä ja johtaminen/Anne Vänskä.

 

Tällä hetkellä IHME on tauolla.  

Ikä ja johtaminen

IHMEen kolmas tapaaminen 26.8.2016

Ihmisten johtamisen pyöreä pöytä keskusteli elokuussa ikääntymisen vaikutuksista johtamiseen. Aiheesta alusti Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vänskä. Vilkkaassa keskustelussa työstettiin iän, kokemuksen ja ihmisen fysiologisen vanhenemisen yksilöllisyyttä ja huomioon ottamista hänen johtamisessaan. Iän todettiin olevan ominaisuus, osa työntekijän moniulotteisuutta. Työmotivaatio ja asenne eivät ole ikäkysymys! 

Esimiestyössä on tavallista, että johdettavien joukossa on sekä nuoria, että varttuneempia työntekijöitä. Usein työyhteisöissä korkeampi ikä liitetään käyttäytymiseen, jolla ei tosiasiassa ole mitään tekemistä iän tuomien muutosten kanssa. Jos ikääntynyt työntekijä syttyy hitaammin uusiin ideoihin, kyse ei välttämättä ole hänen iästään. Ikä tuo ihmiselle mukanaan muutoksia fysiologiassa – keho ja aistit rappeutuvat, mutta elämänkokemus karttuu. Juuri tuo kokemus voi olla syy seniorityöntekijän varovaisempaan asenteeseen uusiin asioihin.

Pyöreän pöydän keskustelussa löydettiin hyvin pian yksimielisyys siitä, että ikä on ihmisen ominaisuus, joka pitää ottaa huomioon alaisten yksilöllisessä johtamisessa. Koska ihmisen oma suhtautuminen ikään on hyvin yksilöllistä, tämä vaatii esimieheltä herkkyyttä löytää oikea lähestymistapa ja pitkäjänteistä työtä luottamuksellisen esimies-alainen –suhteen rakentamiseksi. Jos alainen käyttää ikäänsä tekosyynä työtehtävien valikoinnissa, esimiehen on hyvä tutkia mikä on todellinen syy tällaisen käytöksen takana – iästä se ei useinkaan johdu, vaan jostain aivan muusta motivaatioon vaikuttavasta seikasta.

Iän mukanaan tuomista rajoitteista on myös hyvä puhua avoimesti ja ottaa ne huomioon työolosuhteita järjesteltäessä. Hoitoalalla on selvästi enemmän tottumusta ja perinnettä käsitellä ikääntymistä avoimesti, tämän soisi leviävän myös muualle.

Iän arvostus työurilla on herkkä kysymys Suomessa. Nuoruutta ihannoivassa yhteiskunnassa iän mukana tuleva työkokemus ja elämännäkemys tahtovat jäädä nopeuden ja energisyyden jalkoihin. Silti molempia tarvitaan, muuten organisaatioiden toiminta ja tulokset eivät yllä parhaalle mahdolliselle tasolle. Ikävä havainto on, että taloudellisesti hyvinä aikoina kokeneita seniorityöntekijöitä arvostetaan enemmän, vaikka asian pitäisi olla juuri päinvastoin.

Pyöreän pöydän osallistujat jakoivat omat oivalluksensa omaan työhön vietäviksi muillekin:

  • Naisen elämänkaareen liittyvä äitiys kasvattaa hänestä paremman työntekijän. Hän oppii delegoimaan, organisoimaan, priorisoimaan ja kestää paremmin painetta. Äitiysloman jälkeen töihin palaa aivan eri nainen!
  • Alaisen yksilöllinen tukeminen tärkeää, riippumatta hänen iästään. Työn hallinnan tunne ja mahdollisuus käyttää omia vahvuuksia on jokaiselle ihmiselle tärkeää.
  • Ikä ei ole mörkö vaan ihmisen ominaisuus. Siihen on esimiehen hyvä suhtautua neutraalisti ja avoimesti.